Tulevaisuuden Lapinlahti

Kansalaisaktivismin haaste Lapinlahden tulevaisuudesta tehtävälle päätöksenteolle

Keväällä 2020 nousseessa voimakkaassa kansanliikkeessä johtavaa asiantuntemusta edustavat tahot ja tuhannet kansalaiset vastustivat yli puolitoista vuosisataa Suomen johtavana mielisairaalana toimineen Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuudesta järjestetyn ideakilpailun voittajaehdotuksen toteutumista. Kansalaisliikkeen julkisuudessa käydyssä keskustelussa esiin noussut asiantuntijatieto ja kansalaisten kokemukset alueen merkityksestä asettavat haasteen Lapinlahdesta kohta uudelleen käynnistyvälle päätöksenteolle.

Koin myös itse välttämättömäksi osallistua aktivismiin alkuvuonna 2020, vaikka olin Lapinlahtea ympäröivän kansalaisaktivismin historiasta kirjoittavana etnografina pyrkinyt seuraamaan tapahtumia etäämmältä. Monen muun kanssa jakamani huoli alueen kulttuuriperinnön suojelun riittämättömästä huomioimisesta osoittautui aiheelliseksi, kun kilpailun voittanut kiinteistösijoitusyhtiö NREP Oy:n ehdotus Lapinlahden kevät julkistettiin 18.3.2020.

Julkistuksen myötä kaupunkilaiset ja asiantuntijat alkoivat lähettää huolestuneita vetoomuksia Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille. Vetoomuksissa painottui kritiikki NREPin suunnitelman massiivista puiston lisärakentamissuunnitelmaa kohtaan, jonka nähtiin turmelevan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja sen maisema- ja luontoarvoja peruuttamattomasti. Rakennussuunnitelma todettiin kilpailuohjelman salliman pienimuotoisen, ympäristöön soveltuvan rakentamisen ja voimassa olevan asemakaavan suojelumääräysten vastaiseksi.

Toinen keskeinen kritiikki kohdistui ehdotuksen kaupalliseen toimintasuunnitelmaan.

Idea, jossa päärakennukseen sijoittuvan Moomin Characters Oy:n toiminta palveli puistoon rakennettavan hotellin tarpeita nähtiin alueen historiallisen identiteetin häivyttävänä ratkaisuna, joka katkaisisi alueen mielenterveystyön jatkumon. Lapinlahden uniikin erityislaadun argumentoitiin muodostuvan rakennusten lisäksi puistosta, jossa oli yhä nähtävissä monien lääkärien ja potilassukupolvien työn jäljet sekä paikan historiaa heijastavasta toiminnasta, joiden kaikkien kolmea tuli varjella alueen perinnön siirtymiseksi seuraaville sukupolville.

Vetoomuksissa esitetyt huolenaiheet uhkasivat jäädä mediakatveeseen maailmaa perustavasti muuttaneen koronaepidemian vuoksi. Tilanne kuitenkin muuttui huhtikuun lopulla. Nyt rakennustaiteen, maisema-arkkitehtuurin, taidehistorian ja kulttuuriperinnön asiantuntijat nousivat laajana rintamana esiin, ja Aki Kaurismäki lainasi kasvonsa sadalle yhteiskunnalliselle vaikuttajalle vetoomuksissa, jotka vaativat ehdotuksen hylkäämistä alueen kulttuuriperinnön säilymisen kannalta kestämättömänä.

Korona toi mukanaan myös kansalaisten huomion kääntymisen lähiluontoon ja sen säilyttämisen merkitykseen. Lapinlahden toimijoiden sairaalapuistoon virittämien kylttien kehottamana tai niistä huolimatta puiston uudella tavalla löytäneet kaupunkilaiset lähettivät lopulta sadoittain vetoomuksia Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan suunnitelmien pysäyttämiseksi.

Vastustus sai poliitikkojen rivit rakoilemaan, ja asia pantiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 28.4. toistamiseen pöydälle. Vappuaattona sekä Helsingin Sanomien että Hufvudstadsbladetin pääkirjoitukset ottivat kriittisesti kantaa Lapinlahden kulttuuriarvojen säilymisen puolesta. Kuulin kannanotoissa asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten äänen ja tunsin asenteiden muuttuneen suuren toimijamäärän yhteisen tavoitteen puolesta tehdyn muurahaismaisen työn tuloksena.

Asiantuntijaääni mediassa vahvistui edelleen, ja suunnitelmaa vastustava kansalaisadressi keräsi lyhyessä ajassa yli 5500 nimeä. Muuttuneessa ilmapiirissä Moomin Charactersin toimitusjohtaja joutui nyt ottamaan julkisesti kantaa Lapinlahden kulttuuriperintöön ja muumikirjojen hahmoja soviteltiin Lapinlahden historialliseen jatkumoon. Aiheen tarjotessa medialle toinen toistaan herkullisempia näkökulmia Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätyi 12.5.2020 esityksen hylkäävään päätökseen alueen arvojen entistä parempaan huomioonottamiseen pyrkivin linjauksin.

Kansalaisliike onnistui toteuttamaan myös toisen, epäsuoremmin ilmaistun pyrkimyksen liikkeen sisällä kestämättömäksi osoittautuneen suunnitelman hylkäämisen lisäksi.

Se onnistui tekemään poliittisen toimintaympäristönsä läpinäkyvämmäksi ja avaamaan julkisen tilan, jossa käydyssä keskustelussa näkymä raottui usein taustalle jääviin monitasoisiin poliittisiin vaikutussuhteisiin Helsingin kaupunkisuunnittelua ohjaavana tekijänä.

Tässä keskustelussa maininnat Helsingin maineen rapautumisesta vastuullisena ja uskottavana toimijana viittasivat vastuuntunnon ensisijaiseen kohdistumiseen yksityisiin rahoittajiin, ei kulttuuriperintöön tai kansalaisiin. Ja Helsingin pormestarin vihaiset kommentit ennalta sovituista kannoista lipeämisestä Lapinlahtea koskevassa päätöksenteossa nähtiin nyt kyseenalaistavan demokratian toteutumisen kaupunkisuunnittelussa.

Keväällä kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyissä kirjeissä monet kaupunkilaiset tunnistivat Lapinlahden alueen herkkänä kulttuuriympäristökokonaisuutena, joka koostui rakennusten ja puiston historiaa heijastavasta monikerroksisuudesta ja mielenterveystyötä jatkavasta nykytoiminnasta. Sairaala-alue koettiin usein huolenpitoa symboloivana ja näin turvallisuudentunnetta vahvistavana paikkana. Suunnitelmissa eteneminen merkitsisi luottamuksen rikkoutumista Helsingin kaupungin poliittiseen organisaatioon ja sen lupauksiin kestävästä kaupunkikehityksestä ja kaupunkilaisten oikeudesta osallistua siihen.

Lapinlahti on Museoviraston merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöalueeksi inventoitu kohde, mikä edellyttää alueen arvojen turvaamista kuntien kaavoituksessa. Se on nykyisen asemakaavan perusteella vahvasti suojeltu paikka, jonka rakennukset ovat lisäksi suojeltu rakennussuojelulailla. Eräässä kevään julkisista asiantuntijavetoomuksista todettiin lisäksi Lapinlahden vertautuvan Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen, ja sinänsä sen säilyminen tuleville sukupolville tulee taata julkisin varoin.

Kevään tapahtumat osoittavat, että paikan kulttuuriperinnön suojelu Lapinlahden tulevaisuudesta tehtävässä päätöksenteossa edellyttää vahvasta suojelustatuksesta huolimatta poliittista tahtotilaa ja paikan kerroksisten arvojen ymmärtämistä monipuolisen ja laaja-alaisen asiantuntijatiedon valossa. Lisäksi tulee tunnistaa kaupunkilaisten alueelle antamat merkitykset, mikä on tärkeä painotus myös Suomessa vuonna 2017 voimaantulleessa, kansalaisten oikeutta kulttuuriperintöön ja elämänlaatua parantaviin vaikutuksiin painottavassa Faron sopimuksessa.

Maija Kerko, FM, kirjoittaa laajaan tutkimukseen pohjautuvaa tietokirjaa Lapinlahtea ympäröineen kansalaisaktivismin historiasta ja siinä paikalle annetuista merkityksistä.

Siirry sivun alkuun