Tulevaisuuden Lapinlahti

Lapinlahdesta osallisuuden keidas

Tämä vuosi on ollut omassa elämässäni erittäin merkityksellinen. Monivuotinen haave työskennellä Lapinlahdessa toteutui, kun sain itselleni työpisteen. Lapinlahdesta käsin olen yhdessä lukuisten muiden aktivistien ja kaupunkilaisten kanssa osallistunut taisteluun Lapinlahden puolesta. Olen saanut oppia paljon, ei pelkästään vaikuttamistyöstä ja yhdessä tekemisen voimasta, vaan myös siitä, miten ainutlaatuista työtä täällä tehdään jo nyt sekä miten merkityksellinen paikka Lapinlahti on niin monelle. Raskaan koronakevään keskellä on myös ollut hienoa nähdä, miten Lapinlahden sairaala-alue on houkutellut monia uusia kävijöitä, jotka ovat löytäneet lohtua kauniista historiallisesta puistosta vaikeaan aikaan.

Kevät oli inspiroivaa mutta myös paikoittain turhauttavaa ja rasittavaa aikaa. Minulla oli vaikea ymmärtää, miksi kaupunki oli valmis myymään paratiisinomaisen ja kaikille kaupunkilaisille avoinna olevan kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden tai miksi puolusteltiin isokokoisen, viisikerroksisen hotellin rakentamista, joka olisi varjostanut ja syönyt suuren osan eteläpuolella olevaa sairaalapuistoa. Oli myös surullista nähdä, kuinka vähän jotkut kaupungin vallanpitäjistä arvostivat nykyisten vuokralaisten rakentamaa, kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa sekä kaupunkilaisten yli 30 vuotta kestänyttä kansalaisaktivismia ja työtä Lapinlahden säilyttämisen puolesta. Jos kaupunkilaisten ääni ei kiinnosta päättäjiä, niin kenen?

Tällä hetkellä olen kumminkin erittäin iloinen ja kiitollinen siitä, että Helsingin kaupunginympäristölautakunta päätti lopulta 12.5.2020 kokouksessaan hylätä NREP:in Lapinlahden Kevät -esityksen sekä että Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22.6.2020, jatkaa lautakunnan ehdottamaa prosessia (pormestari Jan Vapaavuoren kumoamisyritystä huolimatta).

Päätöksellä Helsingin kaupunki osoitti, että se ottaa vakavasti kaupunkilaisten osallisuuden ja sitoutuu alueen kehittämiseen kestävällä tavalla, turvaten näin sen kolme kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta tärkeää osa-aluetta: rakennustaiteellisesti merkittävän rakennuskannan, luontoarvoiltaan arvokkaan historiallisen puiston sekä alueen mielenterveyshistoriaa kunnioittavan matalan kynnyksen toiminnan.

Nyt päästään siis vihdoin yhdessä suunnittelemaan Lapinlahden tulevaisuutta sosiaalisesti kestävältä pohjalta!

Kaupunkilaisten ääni mukaan suunnitteluun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen (12.5.2020) päätöstiedotteessa todetaan, että säilyttämis- ja korjaamistyöhön valitaan selvityshenkilö, jonka tehtävänä on ”löytää alueelle laajasti hyväksyttävissä oleva ratkaisu” ilmoitettujen linjausten mukaisesti. Yksi päätöstiedotteessa mainituista linjauksista on, että ”voittaneen ehdotuksen toimijat ja suunnitelma pidetään mukana kokonaisuuden selvittämisessä” (eli alussa mainitun NREP:in ehdotusta).

Avoimuuden ja osallisuuden nimissä olisi kumminkin erittäin tärkeää, että selvityksen aikana kuullaan sekä kaupunkilaisia että asiantuntijoita, kuten osallisuuteen, mielenterveystyöhön, saavutettavuuteen, kulttuuriperintöön, maisema-arkkitehtuuriin sekä Lapinlahden historiaan erikoistuneita asiantuntijoita. Myös Lapinlahden pitkäaikaisia toimijoita ja Lapinlahden säilyttämisen puolesta toimineita henkilöitä tulisi kaupungin osallisuusmallin mukaisesti kutsua mukaan suunnitteluun. Kaupunkilaisten ideakilpailun aikana (esim. Kerro kantasi -palvelun kautta) sekä sen päätyttyä lähetettyjä toiveita, lausuntoja ja näkemyksiä tulisi myös huomioida alueen tulevaisuutta suunniteltaessa.

Jotta uudesta Lapinlahdesta tulisi avoin ja esteetön mahdollisimman monelle, kaupungin tulisi myös heti alkuun kutsua mukaan suunnitteluprosessiin rakennustaiteen- ja kulttuuriperinnön asiantuntijoiden lisäksi myös valtakunnallisia mielenterveys- ja vammaispuolen toimijoita sekä saavutettavuuteen erikoistuneita organisaatioita(kuten esim. Mieli ry, Kynnys ry ja SAMS rf). Myös edustamani organisaatiolla Kulttuuria kaikille -palvelulla, jonka tavoitteena on edistää saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta taide- ja kulttuurikentällä, voisi tukea kaupunkia tässä työssä. Valtakunnallinen Kulttuuria kaikille -palvelu on esimerkiksi Kaikukortti* -toiminnan kautta saanut ainutlaatuista kokemusta siitä, miten sektorien välistä yhteistyötä kunnissa (esim. sote- ja kulttuuripuolen välillä) voidaan edistää käytännössä.

Helsingistä osallisuuden ja hyvinvoinnin edelläkävijä?

Moni työkuntoutuja on ollut rakentamassa nykyisen Lapinlahden toimintaa, ja moni heistä on edelleen mukana työntekijöinä ja toimijoina Lapinlahden Lähteen toiminnassa. Lapinlahden työtoimintamalli on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi, ja siitä on tullut paljon myönteistä ja kannustavaa palautetta. Kuntouttavaa työtoimintaa tulisi uudessa Lapinlahdessa jatkaa ja kehittää eteenpäin niin, että myös osa kaupungin kuntouttavista palveluista sijoitetaan Lapinlahteen. Myös kaupungin hyvinvointia edistäviä kulttuuripalveluiden (kuten esim. Kulttuurikaveri-toiminta) luonteva koti voisi olla Lapinlahti.

Näen Lapinlahdessa erittäin suurta potentiaalia, jonka kautta Helsingin kaupunki voi kehittää omaa brändiänsä kaikille avoimena ja osallistavana kaupunkina. Lapinlahdesta voisi siis tulla mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden edelläkävijä, jossa luonnon moninaisuus, paikan kulttuurihistoria sekä taide ja kulttuuri toimisivat työkaluina mielenterveystyössä ja kuntouttavassa toiminnassa.

Lapinlahti voisi olla kolmas kulma Ruoholahden luovassa kolmiossa: Kaapelitehdas – Maria 01 – Lapinlahti. Kolmio toisi mielenkiintoisesti esille kulttuuria kolmesta näkökulmasta – kulttuuri osana taidekenttää (Kaapeli), kulttuuri ja innovatiivisuus (Maria 01) ja kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä (Lapinlahti). Tässä kolmiossa Lapinlahti olisi sote- ja kulttuuripuolta yhdistävä paikka, jossa kehitettäisiin uusia, sektorirajoja ylittäviä tapoja ja yhteistyömuotoja edistää osallisuutta ja mielen hyvinvointia kulttuurin ja taiteen kautta. Yhteistyö Lapinlahden ja muiden ”Ruoholahden kolmion” kulttuurialan toimijoiden kanssa voisi tulevaisuudessa tuoda esimerkiksi vammaisille taiteilijoille tukea taiteilijapolun rakentamiseen sekä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, turvapaikanhakijoille sekä pitkäaikaistyöttömille kosketusta monimuotoisen työelämään ja tapahtumien tuottamiseen.

Yhdessä kohti uutta Lapinlahtea rakentamaan

Kiitos vielä kaikille lukuisille kaupunkilaisille, aktivisteille, Lapinlahden nykyisille toimijoille, eri alojen yhdistyksille ja politiikoille, jotka ovat raskaan koronakevään ja -kesän aikana taistelleet kaikille avoimen Lapinlahden puolesta! Tästä on hyvä jatkaa.

Toivottavasti päästään yhdessä suunnittelemaan, miten Lapinlahdesta voisi luoda meidän kaikkien yhteisen olohuoneen!

* Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Kaikukortti on käytössä n. 30 kunnassa ja sillä voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Lähin Kaikukorttikunta on Espoo.

Vuonna 2020 tietokirjailijana toimiva Rita Paqvalén on kirjoitusvapaalla tehtävästään Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtajana, jonka kautta hän on vuodesta 2012 edistänyt yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja saavutettavuutta taide- ja kulttuurikentällä Suomessa. FT Paqvalén on julkaissut useita artikkeleita ja mielipidekirjotusta Lapinlahdesta, ja osan niistä löytyvät myös hänen blogissaan: https://anteckningar.org/.

Siirry sivun alkuun