Tulevaisuuden Lapinlahti

Lapinlahti on muistoja, tunteita, ajatuksia ja toivoa

Kun saavuin osaksi Lapinlahden yhteisöä, monet siellä työskentelevät ihmiset kuvailivat yhteisessä illanvietossa alueen porteista sisään saapumisen ja puiden keskellä kävelyn muuttaneen heitä jollain tapaa. Lapinlahti kuulemma poimii ja kutsuu ihmisiä luokseen, kun sen piiriin saapuu. Jokin ilmassa, mullassa, vanhojen puiden havinassa ja meren rauhallisessa liikkeessä puhutteli minuakin, ja jäin ajattelemaan asiaa. Kun sitten olin päässyt omaan työhuoneeseen päärakennuksen ullakolle, mietin siellä kirjoittaessani, voisinko tehdä jotain hyödyllistä alueen hyväksi. Kun kysyin korkeakouluharjoittelupaikkaa, saavuin paikalle pidellen ansioluetteloani tiukasti rinnan päällä. Lopulta kukaan ei kysynyt, mitä olen tehnyt ja mistä tulen – totta kai pääsen harjoitteluun, ja osaamistani jopa tarvittiin tänä syksynä. En ollenkaan arvannut vielä tässä vaiheessa, miten paljon tämä harjoitteluaika tulisi minulle antamaan takaisin. Tehtäväkseni tuli laatia kaupunkilaisten ajatuksia, mielipiteitä ja toiveita kartoittava kysely ja koostaa vastauksista raportti. Se on nyt valmis ja luettavissa täällä!

Kyselytutkimuksen vastauksia lukiessani itkin monta kertaa. Niiden perusteella monet muutkin tuntevat saman, minkä itse tunsin alueelle tullessani. On helpompi hengittää, olla ja katsella maisemia, arvottamatta mitään. Alueen pyhän paikan tuntu, pysähtynyt tunnelma ja rauha koskettivat monia kyselyyn vastanneista hyvin henkilökohtaisella tasolla. Tunsin saman mitä ihmiset kertoivat ja ymmärsin, miten moniaistillinen kokemus alue oikeasti on sinne tuleville. Tutkimusprosessin aikana tutustuin Lapinlahden alueen luonteeseen vähä vähältä ja rakensin mielikuviani alueesta dialogissa kyselytutkimuksen vastausten kanssa. Lapinlahden alue on kuin kartta, johon on merkitty topografian lisäksi muistoja, tunteita, ajatuksia, toivoa. Hauraan ja herkän hiljaista voimaa. Tutkimuksen tekeminen auttoi ajattelemaan ihmisten antamia merkityksiä fyysisille paikoille ja sitä, miten kaupunkia voi katsoa myös vähemmän mitattavien ominaisuuksien kautta. Kaupunki on täynnä polkuja, merkityksiä, tunnejälkiä ja muistoja, joita ei voi havaita ja kontrolloida laitteilla tai tilastoilla.

Puhun monien kyselyyn vastanneiden puolesta, kun sanon Lapinlahden alueen tulevaisuuden olevan siellä missä sen menneisyydenkin: kulttuurihistorian ja luonnon vaalimisessa ja mielenterveystyön jatkumossa. En ole ainut, joka on alueelle tullessaan kokenut epätoivoa ja erillisyyttä kaikesta ympäröivästä. Niin on monet kyselyyn vastanneetkin kokeneet. Jokin alueella kuitenkin vaikuttaa ihmiseen lohduttavalla tavalla. Se jokin on tehty hauraasta materiaalista, ja siksi niin monet puolustavat alueen säilyttämistä koko laajuudessaan. Lähetin keväällä 2020 kaupunkiympäristölautakunnalle vetoomuksen alueen säilyttämisen puolesta. Kirjeessä kerroin kuvittelevani alueella ollessani puutarhan istutukseen osallistuneiden ihmisten ajatuksia. Korostin tarvitsevani historian tuntua, linkkiä muihin ihmisiin ja olevaan ja yhä elävään historiaan. Alueen tasapaino järkkyy helposti, sillä ihmiset tuntevat, kun jonkin paikan funktio ja tarkoitus muuttuu, vaikka osa nykyisestä jäisikin paikoilleen. Päätin kirjeeni seuraavanlaisesti. Se on myös henkilökohtainen visioni Lapinlahden tulevaisuudelle:

”Vaikka en itse käy Lapinlahdessa joka viikko, haluan mahdollisuuden siihen. Kaikille kaupunkilaisille. Hyvässä kaupungissa on sellainen ominaisuus, että ihmisillä on mahdollisuus asioihin. Vapautta asioihin, myös tulevaisuudessa.”

Kiitokset Lapinlahden väelle mahdollisuudesta tehdä merkityksellistä työtä, joka versoo kohti tulevaa!

Rilla Eklund

Siirry sivun alkuun